Suomen eduskunta saa EU:n tekoälysäädöksen ratifioitavaksi vuoden 2025 aikana. Maan hallitus on jo etukäteen sanonut, että EU-byrokratiaan ei ole tulossa lisäresursseja. Tekoälyn takana olevat tiedot pitäisi tietää ja hallita, kun suuria määriä dataa on olemassa kaikkialla. Valta liittyy tekoälyn vaikutuksiin kertoi Miapetra Kumpula-Natri Pääkaupungin Wanhoille Tovereille 3.2.2025
Tekoäly on tapa hallita tietomääriä. Tarvitaan enemmän dataa ja tietoa, jota käsitellään. On tietoverkot. Taloudellisen vallan mukanaolo on tärkeää, samoin turvallisuus ja eettisyys. Tiedon tuottaminen nettiin on jo ollut valtava edistyminen. EU:ssa on tiedon hankinnan suhteen tehty aika vähän, on oltu muualla saadun tiedon varassa. On kuitenkin kyvykkyyttä, kielimalleja, hakukoneiden tuottamaa tietoa. EU on keskittynyt lähinnä menettelyn sääntelyyn
On olemassa myös Suomen keräämää tietoa, jossa voi tapahtua vinoutumia. Tekoälytestit matkivat ihmisiä, minkä vuoksi kerätyn tiedon ominaisuuksina voi olla esimerkiksi rasismia. Rekrytointiohjelmat saattavat suosia vaaleata 50-vuotiasta miestä. Hyvä valmistelu datan valinnassa on tärkeää. EU on pystynyt omassa valmistelussaan vaalimaan tuoteturvallisuutta ja antamaan pelisääntöjä uudelle. Euroopan täytyy pärjätä, mutta suojasäännökset hidastavat sen kehitystä verrattuna maihin, joissa sellaista ei juurikaan ole. Suomalainen Peter Sarlin rakentaa ihmislähtöisiä tekoälyratkaisuja, joiden toimijoiden sisällä on demokratia. Kiinassa taas on luottamuspula sen suhteen, miten esimerkiksi Deep Seek yhdistää kestävyyden ja digitalisaation. Isot toimijat ovat järjestelmissään pitkällä. Alustat ovat isoja pelureita maailmassa. Eri maiden systeemeistä on syytä olla tietoinen.
Myös ammattiyhdistysliikkeellä voi olla uusi rooli tekoälyaikakaudella. Datan avulla voidaan kehittää uusia järjestäytymisen keinoja ja löytää joukkovoimaa tavoitteiden saavuttamiseksi.
Suomessa yliopisto ylläpitää poro-tiedostoa, jossa on Suomen keräämää tietoa ja joka on maamme mahdollisuus. Muutoin tekoälyn kehittämisessä Euroopassa ollaan raskaasti jäljessä.
Teksti Kirsti Palanko-Laaka
Kuva Miapetran pressikuva Jukka-Pekka Flander