Suomen Wanhat Toverit ry kokoaa SDP:n veteraanijäsenet yhteistoimintaan, jolla tuetaan puolueen aatteellista työtä. SWT-yhteisön muodostaa noin 50 jäsenkerhoa.

Tämä Högforsin liesi oli aikoinaan monikäyttöinen luksustuote. Sen yläosassa oli lämpökaappi, jossa voi pitää lautaset lämpiminä. Siinä oli osana myös ”miniliesi”, jota voi kuumentaa risuilla ja hyödyntää vaikkapa kahvinkeitossa ennen ison hellan lämpenemistä. Lieden vakiovarusteisiin kuuluivat sellaiset välttämättömyydet kuin vohvelirauta ja valurautainen sillinpaistoastia.

PWT retkeili Suomen rautakaupungissa

PWT:n syysretki Karkkilaan tarjosi 15.9. osallistujilleen varsinaisen rautaisannoksen suomalaisen valimoteollisuuden historiaa. Kulttuuriakaan ei retkellä unohdettu, sillä syysretkeläiset pääsivät tutustumaan elokuvaohjaaja Mika Kaurismäen ja kirjailija Mika Lätin yhteisesti omistamaan Kino Laikaan, jossa nähtiin Kaurismäen ohjaama, vuonna 1990 ensi-iltansa saanut Tulitikkutehtaan tyttö.

Museonjohtaja Tommi Kuutsa esitteli Högforsin ruukkimuseota, jonka perusrakenteet ovat alkuperäiset, mutta puuosat rakennettu uudelleen.

Ruukkimuseo Senkan Högforsin masuuni kertoo takki- eli raakaraudan valmistuksen vaiheista Karkkilassa. Masuuni oli Högforsin ruukin ensimmäinen tuotantolaitos, jonka ympärille Karkkilan metalliteollisuus kehittyi. Masuunissa käytettiin raudan raaka-aineena sekä vuorimalmia että Lopen ja Tammelan järvistä nostettua järvimalmia. Masuuni lopetti toimintansa vuonna 1915. Sen jälkeen siitä muistutti vain harmaakivinen raunio tehtaan kupeessa. 1990-luvun lopulla Museovirasto restauroi masuunin ja sen puinen ulkokuori rakennettiin uudelleen.

Suomen Valimomuseon Valun jäljillä -perusnäyttely perehdytti kävijät valimoteollisuuden kehitykseen ja erityisesti valimotekniikassa tapahtuneisiin muutoksiin. Högfors-museon mittavasta kokoelmasta löytyi tuttuja käyttöesineitä. Lapsuudenkoti palasi monella mieleen, sillä monen kodin puuliedet, kamiinat, uuninluukut ja paistinpannut olivat useimmiten juuri Högforsin valmistamia. Jotkut muistivat kylpyammemainoksen, jonka iskulause ”Högfors-amme ilonamme” tarttui helposti korvaan. Jokapäiväisten käyttötavaroiden ohella saatiin ihailla myös koriste- ja taidevaluesineitä.

Museokierroksen viimeisenä kohteena oli Karkkila-Högforsin työläismuseo.

Ruukin työntekijät asuivat aikoinaan tehtaan omistamissa punaisissa puutaloissa, joista osa on nyt museokäytössä. Niiden sisustuksessa on käytetty esineistöä, joka vanhimmillaan on 1920-luvulta ja viimeisin 1960-luvulta.

Kino Laikan toinen omistaja, kirjailija Mika Lätti esitteli entiseen emalointilaitokseen perustettua Ala-Emalin kulttuurikeskusta, jossa Kino Laikakin toimii.
Kino Laikassa katsottiin Aki Kaurismäen ohjaama Tulitikkutehtaan tyttö vuodelta 1990.

Teksti ja kuvat Annakati Mattila