PWT:n vieraaksi saapunut Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Bruno Jäntti muistuttaa että EU linjasi jo 1999 että palestiinalaisille kuuluva itsemääräämisoikeus on pysyvä ja tinkimätön. Palestiinalaisten itsemääräämisoikeus ei ole hankala kiistakysymys, vaan kansainvälistä yhteisöä kaikissa maanosissa vuosikymmeniä yhdistänyt kansainvälisoikeudellinen tosiasia.
Tosiasiassa EU:n ulkopolitiikka on toiminut unionin julkilausuttuja päämääriä vastaan. Palestiinalainen yhteiskunta on vaarassa lakata olemasta, ellei EU kuro umpeen tavoitteidensa ja ulkopolitiikkansa välistä kuilua.
EU on Israelin tärkein kauppakumppani ja suurin kehitysavun tarjoaja palestiinalaisille. Unionin Israel-Palestiina-ulkopolitiikan pitkäaikainen virallinen tavoite on palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden toteuttaminen osana kattavaa rauhansopimusta.
Jäntti muistutti, että EU on tehnyt viisi ulkopoliittista valintaa, jotka toimivat sen omaa tavoitetta vastaan. EU käy kauppaa Israelin siirtokuntien kanssa, vie aseita Israeliin ja väittää Israelin olevan toimiva demokratia. Se ohittaa ihmisoikeuden ehdot, jotka on kirjattu EU:n ja Israelin väliseen assosiaatiosopimukseen ja EU:n aseviennin käytännesääntöön. EU ei ole asettanut Israelille pakotteita tai edes uhannut niillä.
Israelin, Länsirannan ja Gazan aluetta on hallinnut vuoden 1967 kesästä lähtien Israel. Maa käynnisti palestiinalaisalueiden miehityksen — toisen maailmansodan jälkeisen ajan pisimmän.
Israelin lainsäädäntö kieltää ja politiikka evää palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden. Palestiinalaisten itsemääräämisoikeus ei kuitenkaan ole hankala kiistakysymys, vaan kansainvälistä yhteisöä kaikissa maanosissa vuosikymmeniä yhdistänyt kansainvälisoikeudellinen tosiasia.
Jäntti kertoi, että joulukuussa 2023 YK:n yleiskokouksen äänestyksessä 172 valtiota äänesti palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden tunnustavan ja Israelin miehityksen lakkauttamisen kiireellisyyttä painottaneen päätöslauselman puolesta. Kymmenen valtiota, joista yksikään ei ole eurooppalainen, äänesti tyhjää. Päätöslauselmaa vastaan äänesti neljä valtiota: Israel, Mikronesia, Nauru ja Yhdysvallat.
Länsirannasta puhuessaan Jäntti alleviivasi, että siirtokuntalaisten väkivallasta raportoidaan Länsirannalla ympäri vuoden, mutta sadonkorjuun aikaan tilastoissa näkyy selvä piikki.
Tutkijan mukaan väkivallan ja vainon tarkoituksena on laajentaa siirtokuntia pikku hiljaa.
Israel on miehittänyt Länsirantaa vuodesta 1967. Kansainvälinen tuomioistuin ICJ on linjannut, että Israelin miehitys on kokonaisuudessaan laiton.
Lausunnon nojalla Israelilla on oikeudellinen velvollisuus lopettaa miehitys ja korvata miehityksestä aiheutuneet vahingot.
Sen sijasta Israel on viime vuosina ennestään kiihdyttänyt siirtokuntapolitiikkaansa. Samalla väkivaltaisuudet ovat lisääntyneet jyrkästi, erityisesti Hamasin toissa vuoden iskujen jälkeen.
Teksti ja kuva Hannu Ohvo