Suomen terveydenhuollon monikanavainen rahoitus ongelma, sillä se aiheuttaa terveydenhuoltoon tehottomuutta, eriarvoisuutta ja vaikeuttaa palvelujen saatavuutta. Näin totesi kansanedustaja Aki Linden puheenvuorossaan maanantaina 3.3. Pääkaupungin Wanhojen Tovereiden kokouksessa Paasitornissa.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoon käytettävät varat kerätään useasta eri lähteestä. Tärkein niistä on verotus, mutta verojen lisäksi kansalaiset rahoittavat myös pakollista sairausvakuutusta. Esimerkiksi tänä vuonna tämä sairaanhoitomaksuksi nimitetty maksu on 1,45 prosenttia eläketulosta. Näiden lisäksi tulevat kansalaisten ja työnantajien maksamat vapaaehtoiset terveysvakuutukset.
Lindenin mukaan monikanavarahoituksen seurauksena meille on syntynyt erityisesti perusterveydenhuoltoon päällekkäisiä palveluja. Ne lisäävät kustannuksia, joita rahoitetaan myös julkisin varoin. Nykyinen Petteri Orpon johtama hallitus on hoitoon pääsyn helpottamiseen vedoten moninkertaistanut yksityisen sairaanhoidon Kela-korvaukset.
– Orpon hallitus nosti yksityisilääkärikäynneistä maksettavien Kela-korvausten tasoa huomattavasti vuoden 2024 alusta alkaen. Yksityislääkärin vastaanottokäynnistä korvataan nyt 30 euroa ja videovastaanotosta 25 euroa, kun vuonna 2023 Kela-korvaus oli 8 euroa käyntiä kohden, Linden muistutti.
– Kelan selvityksen mukaan yksityislääkärikäynnit eivät korotuksen seurauksena juurikaan lisääntyneet, vaan korvaukset pääasiassa valuivat suoraan yksityisten lääkärikeskusten hintoihin. Lisäksi selvityksestä kävi ilmi, että hyvätuloiset hyötyivät enemmän lisäkorvauksista kuin pienempituloiset, Linden huomautti.
Hän totesi koko sairausvakuutusjärjestelmän ongelman olevan se, ettei yksityislääkäripalveluilla ole hintakattoa. Siitä johtuen Kela-korvaukset eivät alenna potilasmaksuja, vaan yleensä nostavat yksityisten lääkäripalvelujen hintoja.
– Monikanavarahoitus ylläpitää avohoitopalveluissa päällekkäistä tarjontaa erityisesti perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa sekä myös hidastaa julkisten palvelujen kehittämistä houkuttelemalla henkilöstöä yksityiselle sektorille. Yksityissektorille kohdentuvat sairausvakuutuskorvaukset syventävät siten julkisen terveydenhuollon työvoimapulaa, Aki Linden huomautti.
Teksti Annakati Mattila
Kuva Hannu Ohvo