Vaikka Suomen työeläkejärjestelmä on osoittautunut hyväksi ja toimivaksi ja sen rahoitustasapaino hyväksi, nykyinen hallitus haluaa, että siihen tehdään muutoksia. Sen tavoitteena on leikata järjestelmän menoja ja säästää sen avulla noin miljardi euroa vuodessa.
Näin kertoi Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander valottaessaan työeläkejärjestelmän nykytilaa ja tulevaisuutta Pääkaupungin Wanhojen Tovereiden kokouksessa maanantaina 2.9. Paasitornissa.
Eläkkeitä maksetaan nykyisin ulos enemmän kuin eläkemaksuja tulee sisään. Hätää ei silti ole, sillä alijäämät pystytään kattamaan eläkevarojen sijoitusten tuotoilla. Rahastojen tuotot ovatkin pysyneet hyvinä. Sen vuoksi järjestelmässä ei Kianderin mukaan ole tarvetta äkkinäisiin muutoksiin.
Orpon hallituksen tavoittelemia muutoksia puidaan parhaillaan useassa työryhmässä. Yksi niistä on työmarkkinajärjestöjen keskinäinen eläkeneuvotteluryhmä, jossa edustettuina ovat kaikki työmarkkinoiden keskusjärjestöt. Neuvotteluryhmän tehtävänä on selvittää ne konkreettiset keinot, joilla eläkejärjestelmää voidaan pitkällä aikavälillä muuttaa. Kiander huomautti, etteivät mahdolliset muutokset vaikuta nykyisiin eläkkeisiin. Hänen mukaansa järjestelmään halutaan muutoksia ennen muuta vakavaraisuuskehityksen takaamiseksi.
– Käytännössä se tarkoittaisi ns. vakavaraisuuskehyksen luomista. Se ei ihan helppoa, sillä työnantajien EK kannattaa voimakkaasti työeläkevarojen sijoitusriskin kasvattamista. Työntekijäjärjestöt ovat sen suhteen skeptisempiä ja kysyvät, kenelle viime kädessä jäävät kannettaviksi sijoitustoiminnan riskit.
Uudistuksen toinen osa koskee automaattista vakausmekanismia. Nykyisessä järjestelmässä on jo yksi sellainen tekijä olemassa. Se on elinaikakerroin, joka perustuu väestöennusteisiin ja vaikuttaa eläköitymisikään. Automaattisen vakauttajan luominen on vaikea asia. Se on iso juttu, joka vaikuttaa myös sukupolvien väliseen tulonjakoon.
– Järjestelmässä muitakin riskejä kuin elinaikamuutokset ja sijoitusriskit. Uusin niistä liittyy väestötekijöihin. Viime vuonna lapsia syntyi noin kolmanneksen vähemmän kuin vielä 2010-luvulla, Kiander totesi. Kaikissa kehittyneissä maissa syntyvyys on alentunut rajusti, mutta Suomi on tässä suhteessa erityisen huonossa jamassa.
Kiander sanoi, ettei syntyvyyden alenemista pystytä kompensoimaan pelkällä maahanmuutolla, vaikka maahanmuuttajat ovatkin työllistyneet hyvin.
– Se ei ongelmaa ratkaise, hän totesi ja muistutti, että nuoremman ikäluokan tehtävänä rahoittaa niin eläkkeet kuin muutkin sosiaalimenot. Niistä huolehtimaan tarvitaan tulevaisuudessakin lisää maksajia.
Teksti Annakati Mattila
Kuva Hannu Ohvo