Yleisradion toimittajan Maxim Fedorovin mielestä presidentti Zelenskyin asema horjuu. USA:n presidentiksi valittu Donald Trump on hänen mielestään valmis koviinkin toimiin, mutta onko se Ukrainan vai Venäjän hyväksi.
Helsingin Vanhat Toverit innostuivat 11.11. maanantain lounastilaisuudessa tenttaamaan Fedorovia useammillakin kysymyksillä esimerkiksi siitä, miten Ukrainan kotirintamalla sotaa kestetään. Vastauksen mukaan ei ole juuri muuta vaihtoehtoa kuin kestää.
– Kotirintama ei kaadu, koska ukrainalaiset ovat sitkeitä. Toki vaikutukset näkyvät kaikkialla, mutta mitä kauempana sota on, sitä vähemmän se näkyy kotirintamalla, Fedorov sanoi.
Mutta miten Ukraina kestää, kun miehiä ja aseita on vähemmän kuin Venäjällä? Fedorov muistutti Ukrainassa olevan neuvostoperua paljon korruptiota, jonka varjolla asevelvollisuudesta pääsee eroon. Ukrainalla ei siis ole helppoa miehistövahvuudessa, koska paluuta rintamaltakaan ei välttämättä ole näköpiirissä.
Ukrainan tulevaan jälleenrakentamiseen liittyy myös korruption erittäin suuri vaara. Sekin on neuvostoperua, josta on vaikea päästä eroon. Toiveissa on, että jälleenrakentamista hoitaisi riippumaton länsimainen toimija.
USA:n tuleva presidentti Trump on useaan kertaan luvannut lopettaa sodan vuorokaudessa, mutta ei ole kertonut tarkempaa suunnitelmaa. Fedorovin mukaan vaihtoehtoja voisi olla kolme: 1) Suomen tie, jonka mukaan miehitetyt alueet jäisivät Venäjälle 2) Korean tie, jossa miehitetyistä alueista tulisi autonomisia Ukrainan sisällä tai 3) Kroatian tie, jossa Ukraina myöntyisi alueluovutuksiin, mutta kun Venäjällä tapahtuisi muutoksia, Ukraina yrittäisi palauttaa ne takaisin.
Diplomaattisestakin ratkaisusta kysyttiin. Fedorovin mielestä neuvottelutie on mutkikas, mutta Trumpin kaudella se olisi mahdollista, koska tuleva USA:n presidentti ”kykenee tekemään rajuja päätöksiä”. Mutta kenen hyväksi, Ukrainan vai Venäjän, alustaja kysyi.
Ukraina on ollut ja on edelleen maailman mitassa merkittävä maatalouden suurvalta. Sitä se on Fedorovin mielestä myös jatkossa. Vaikeuskertointa toki lisää Venäjän tekemät laajat miinoitukset, joiden purkaminen vie aikaa.
Ukrainassa on eri kulttuureja, joista toiset ovat olleet enemmän länteen, toiset itään kallellaan. Fedorovin mielestä nämä rajat eivät enää näy niin selvästi kuin aiemmin. Jonkun verran kielipolitiikassa erot kuitenkin edelleen näkyvät.
Ukrainan presidentin Zelenskyin asema tietysti kiinnostaa. Fedorovin mielestä presidentin asema horjuu, koska sota on jatkunut jo niin pitkään. Aluksi hän yhdisti kansaa, mutta nyt moni kokee, että esimerkiksi eri nimityksillä presidentti yrittää haalia itselleen lisää valtaa. Fedorov arvelee, että kun sota joskus loppuu, nykyinen presidentti ei ole vahvoilla.
Ukrainan mahdolliset Nato- ja EU-jäsenyydet ovat kiinnostaneet ympäri maailmaa. Etenkin EU-jäsenyyttä pidetään haastavana, koska Ukraina on maataloudessa merkittävä tekijä – ja sitä maatalous on myös EU:n budjetissa. Myös Ukrainan suuri väestömäärä on haaste, vaikka 44 miljoonasta asukkaasta 7-8 miljoonaa on nyt Venäjän valloittamilla alueilla. Natoon Ukraina haluaa, mutta Fedorovin mielestä pitää tarkkaan miettiä kumpi tarvitsee toistaan enemmän; Ukraina Natoa vai Nato Ukrainaa.
– Nato antaisi esimerkiksi ydinasepelotteen, mutta Naton viides artikla ei edellyttä Naton ja jäsenmaiden välitöntä väliintuloa, vaan se tapahtuisi jäsenten parhaaksi katsomalla tavalla, esimerkiksi diplomatian keinoin, Fedorov muistutti.
Hänen mukaansa Suomessa asuvilla ukrainalaisilla eikä venäläisillä ei ole kovin yhtenäistä näkemystä sodasta. Eri ryhmät kun ovat kovin epähomogeenisia.
Teksti Harri Järvinen
Kuva Hannu Ohvo