Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen toivoo, että YK saisi vanhemman roolin lähi-idän konfliktin ratkaisussa ja että USA painostaisi Venäjää vahvemmin Ukrainaan kohdistuneen sodan lopettamiseksi. Koskinen puhui Helsingin Vanhojen Tovereiden lokakuun lounaskokouksessa.
Koskinen aloitti alustuksensa listaamalla globaaliin toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä. Niitä löytyi pitkälti toistakymmentä.
Ensimmäiseksi hän mainitsi monenvälisen ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän kyseenalaistamisen. Pahinta jälkeä Koskisen mukaan ovat tehneet Venäjän Putin ja monien autoritäärisesti johdettujen maiden päämiehet.
Sodat, konfliktit ja epävakaus eri puolilla maailmaa, Yhdysvaltojen hankalasti ennakoitava politiikka sekä Kiinan ja BRICS+ -maiden painoarvon kasvu, Koskinen jatkoi globaalisti vaikuttavien tekijöiden listausta.
Edelleen muun muassa ilmastonmuutos, arktisen alueen merkityksen kasvu, geopolitiikan moninapaisuus muuttuvine painotuksineen luovat Koskisen mielestä epävarmuutta. Samoin kuin Naton laajentumiseen liittyvät ongelmat, maailmanlaajuinen talous- ja teknologiakilpailu sekä tulo- ja varallisuuserojen kasvu ja moneen edelliseen asiaan liittyvä siirtolaisuus.
Seuraavaksi Koskinen käsitteli EU:n ulko- turvallisuuspolitiikkaa sekä unionin haasteita. Hän sanoi Euroopan turvallisuusympäristön muuttuneen perustavanlaatuisesti, mikä edellyttäisi kokonaisturvallisuuden vahvistamista, johon muun muassa presidentti Niinistö on raportissaan viitannut. Koskisen mielestä EU:n pitäisi siirtyä määräenemmistöpäätöksiin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, koska nyt yksittäiset maat voivat torjua tarvittavat uudistukset.
Muitakin haasteita unionilla riittää. Strategista autonomiaa pitäisi edistää, kilpailukykyä vahvistaa, uusia kumppanuuksia rakentaa globaalisti eikä hiilineutraaliustavoitettakaan vuoteen 2050 mennessä pitäisi unohtaa, Koskinen totesi.
Lähi-idän ajankohtaisesta tilanteesta Koskinen totesi, että ainakin alkuun tulitauko näyttäisi toteutuvan, mutta edelleen tarvittaisiin YK:n vahvempaa panosta sekä painostusta Israelin ja Arabimaiden suuntaan. Ei vähiten siksi, että nykyisessä tilanteessa ääriainekset eri osapuolilla helposti vahvistuvat.
Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan Koskinen sanoi Venäjän paineen kasvavan, ja jatkuvaa tappamista tapahtuu. Hän toivookin, että USA loisi vahvempaa painetta Venäjää kohtaan sodan lopettamiseksi.
Mukana olleita tovereita kiinnosti muun muassa EU:n tulevaisuus, YK:n asema, Israelin kurittomuus, Sudanin kriisi ja Armenian kansanmurha.
Suomella voisi olla EU:ssa vahvempi ote. Juuri yksimielisyyden tarve vaikeuttaa unionin päätöksentekoa. Eivätkä kaikki nykyisestään jäsenmaat täytä EU:n jäsenkriteereitä. Tarvittaisiin vahvaa johtajuutta niin unionissa kuin jäsenmaissa, Koskinen totesi.
Teksti Harri Järvinen
Kuva Hannu Ohvo