Suomen kasvun eväät ovat osaamisen parantaminen, teknologiaan ja investointeihin panostaminen sekä maahanmuuton lisääminen. Ilmastotoimiin ja sitä kautta kasvuunkin liittyvä Suomen hiilivero oli ensimmäinen maailmassa.
Helsingin Vanhojen Tovereiden tilaisuudessa Itsenäisyyspäivän jälkeisenä maanantaina entinen EU-komissaari Erkki Liikanen ja SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen antoivat kuulijoilleen lähes parituntisen rautaisannoksen talous- ja vähän ilmastopolitiikkaakin.
Liikasen mukaan Suomen talouden vaikea haaste on hidas kasvu. Varsinkin tuottavuudessa Suomi on jäänyt jälkeen esimerkiksi Ruotsista ja Tanskasta
– Ruotsissa tuottavuuskasvun taustalla on ICT ja kauppa, Tanskassa lääketeollisuus. Sen sijaan Suomen luvut ovat heikentyneet Nokian hiipumisen myötä, Liikanen luetteli.
Lääkkeiksi hän esitti sitä, että mahdollisimman moni nuori suorittaisi peruskoulun ja keskiasteen koulutuksen ja että nuoria saataisiin enemmän korkeakoulutuksen piiriin. Liikanen muistutti, että OECD-maissa korkeakoulutettujen osuus on nykyään 47 prosenttia, Suomessa 40.
– Maahanmuutto on nopein tapa lisätä kasvua, valtionvarainministerinäkin toiminut Liikanen tiivisti.
Suomessa on viime vuosina keskusteltu paljon julkisesta velasta. Ja siitä mihin velkanäkemyksiin voi luottaa; Euroopan komission, IMF:n, ajatuspaja Bruegelin, valtiovarainministeriön, Suomen Pankin, jonka viime mainitun johdossa Liikanen on itsekin ollut.
– Jos suomalainen kertoo, että em. tahot antavat väärän kuvan ja samalla haluaa luottoa, kannattaa varautua ”haastavaan” keskusteluun. Itse suosittelen, että velka-arvioissa kannattaa luottaa siihen, mitä useimmat esittävät, Liikanen totesi.
”Viiden miljardin talkoot tulevallakin hallituksella”
Räsänen muistutti alkuunsa Suomen julkisen talouden olleen alijäämäinen vuodesta 2009 lähtien. Finanssikriisissä kun tulot tippuivat, mutta menot jatkoivat kasvua. Hänen mielestään muutosta ei ole lähiaikoina näkyvissä.
– Menotaso ei ole reagoinut heikkenevän talouskasvuun. Syynä ovat pienenevät ikäluokat, palvelutarpeen kasvu ja erilaiset lisääntyneet menotarpeet. Myös tuottavuuden heikko kehitys selittää heikkoa talouskasvua, Räsänen listasi.
Hän vannotti talouden tasapainottamisen jatkuvan myös seuraavan hallituksen toimesta, tuleepa sen aika kevään 2027 vaalien jälkeen tai vaikkapa heti kohta, jos nykyinen maan hallitus sattuisi kaatumaan.
– Noin viiden miljardin sopeutus odottaa SDP:täkin, jos puolue pääsee hallitusvaltaan vuonna 2027, Räsänen arveli.
Räsänen mukaan menojen ja tulojen sopeuttaminen on poliittisesti vaikeampaa, mutta tosiallisesti helpompi savotta. Toisaalta talouskasvun ja työllisyyden kasvu on hänen mielestään poliittisesti helpompaa, mutta tosiasiallisesti vaikeampi savotta.
Liikasen tavoin Räsänen uskoi talouden kasvun perustuvan investointeihin, t&k-panostuksiin sekä maahanmuuttoon. Jälkimmäisen tarpeeseen hän esitti totuuden, jonka mukaan enimmillään suomalaisia syntyi vuodessa 100000, nykyisellään vain 40000.
Hiilivero lähti Suomen valtiovarainministeriöstä
Liikanen puhui myös ilmastoasioista. Hänen mukaansa, tutkijoihin viitaten, globaali hiilivero on kohdannut huomattavaa vastustusta.
– Korkeampien päästöjen yritysten pääomakustannusten korkeampi hinta voi olla toinen hiiliveron muoto, kun sijoittajat hakevat kompensaatiota siirtymäriskistä, Liikanen totesi.
Hän innosti kuulijoitaan kertomalla, että hiilivero tuli maailmassa oikeastaan ensimmäistä kertaa esille kesällä 1989, kun Suomessa valmisteltiin seuraavan vuoden budjettia. Tuolloin tavoitteena oli Liikasen mukaan luoda ympäristöveroja, jotka suuntaisivat kuluttajien ja yritysten käyttäytymistä.
– Hiilivero eteni valtiovarainministeriön virkamiehen laatimana, ja eduskunnassa se eteni ilman suurta huomiota. Tosin mediassa sitä vastustettiin, koska sen katsottiin merkitsevän polttoaineiden hintojen nousua, Liikanen totesi.
Sittemmin vuonna 2015 ns. Pariisin sopimukseen liittyi 193 maata ja EU. Se on kansainvälinen, oikeudellisesti sitova sopimus, jonka mukaan tavoitteena on rajoittaa maapallon ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Ja edelleen sovittaa rahavirrat kohti vähähiilistä ja ilmastokestävää kehitystä.
Liikanen sanoi kestävyysraportoinnin nousevan perinteisen tilinpäätösinformaation rinnalle. Tällä hän tarkoittaa sitä, että kestävyysriskit ja -vaikutukset on otettava jatkossa huomioon tilinpäätösten ohella.
teksti Harri Järvinen
kuvat Hannu Ohvo