Terrorismista, radikalisoitumisesta ja anarkismista puhuttessa Suomen suurin uhka liittyy yksittäisiin toimijoihin, joista koulusurmat käyvät esimerkistä.
– Laajemmin uhkana on suomalaisen yhteiskunnan jakautuminen, yleisen ilmapiirin muutos. Helposti ihmisiä, jotka ajattelevat asioista eri tavalla, pidetään vihollisina, sanoo sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, joka puhui Helsingin Vanhojen Tovereiden tilaisuudessa tammikuussa.
Hän muistutti, että vaikka Suomessa on aina oltu eri mieltä eri asioista, tiukan paikan tullessa on kuitenkin pystytty yhteistyöhön, löydetty yhteisymmärrys. Hän viittaa muun muassa Neuvostoliittoa vastaan käytyihin sotiin. Näin ei välttämättä tänä päivänä enää ole.
Nykyään yksi lisäuhka Mankkisen mukaan on nuorten radikalisoituminen. Hänen mukaansa Suomessakin on nähtävissä, että jopa 11-14-vuotiaat radikalisoituvat. Tämä tapahtuu entistä enemmän netin kautta.
– Kukaan ei kuitenkaan synny terroristiksi, Mankkinen painotti.
Kaikkiaan uusi teknologia tekoälyineen on Mankkisen mielestä ongelma ei-toivotulle käyttäytymiselle. Vaikka teknologian kehityksellä on toki hyvätkin puolensa hänen mielestään.
Ministeriön poliisiosastolla työskentelevä Mankkinen avasi pitkää linjaa Suomen ja koko maailman turvallisuusmuutoksista.
Suomen liityttyä EU:hun ihmis-ja perusoikeuksien merkitys kasvoi, ja turvallisuusviranomaisten toimintaa ryhdyttiin säätelemään tarkemmin. Ihmisten oikeusturvan kannalta tämä on hyvä asia. 2000-luvun alun WTC-torneihin tehdyt hyökkäykset taas muuttivat paljon asioita huonompaan suuntaan, samoin Espanjassa ja Britanniassa tehdyt pommi-iskut.
2010-lukua leimasi Syyriaan Isiksen leireille lähteneet, joita Suomesta ja Ruotsista lähti suhteellisen paljon. Seuraava vaihe on ollut äärioikeiston nousu eri puolilla Eurooppaa. Ja vielä koronaepidemia, joka siirsi asioita entistä enemmän nettiin.
– Nykyisin uhka ei tule läheskään aina ulkoa, vaan radikalisoituminen kasvaa usein yhteiskuntien sisällä. Paljon tapahtuu paikallisesti, jonka vuoksi Suojelupoliisi on alkanut tehdä enemmän yhteistyötä paikallispoliisin kanssa, Mankkinen kertoi.
Hänen mukaansa terroristi- ja vastaavat iskut kohdennetaan nykyään entistä enemmän ns. pehmeisiin kohteisiin ja viattomiin ihmisiin, esimerkiksi yleisötilaisuuksiin. Tähän on monta syytä, mm. iskujen saama laaja julkisuus ja pelotevaikutus sekä se, että avointen yleisötilaisuuksien täydellinen turvaaminen on iso haaste.
– Iso osa päättäjistä toimii vastuullisesti nykyäänkin, mutta entistä enemmän esiintyy kaksoisviestintää; suurelle yleisölle ja omille kannattajille. Ikävä kyllä demokraattisesti johdetut maat tuntuvat vähenevän ja autoritäärisesti johdetut maat lisääntyvän, Mankkinen summasi.
Teksti Harri Järvinen
Kuva Hannu Ohvo