Velkajarrulaista ei ole Suomelle hyötyä, vaan pelkästään haittaa. Näin arvioi Orpo-Purran hallituksen velkalakiesitystä Uuden talousajattelun keskuksen toiminnanjohtaja Lauri Holappa, joka kertoi esityksen sisällöstä Pääkaupungin Wanhojen Tovereiden kuukausitapaamisessa maanantaina 6.10.
Hallitus on perustellut esitystään EU:n säännöillä. Orpon hallituksen mukaan meidän lainsäädäntömme pitää yhdenmukaistaa EU:n finanssipolitiikan sääntöjen kanssa. EU:n säännöissä velkaturvalauseke aktivoituu tilanteissa, joissa jäsenvaltion velkasuhde katsotaan nousevaksi ja ylittää 60 prosentin tason. EU-säännösten mukaan velkasuhteen pitäisi laskea tällöin 0,5 prosenttiyksiköllä vuosittain. Jos jäsenvaltion velkasuhde ylittää 90 prosentin rajan, velkasuhdetta pitäisi alentaa yhdellä prosenttiyksiköllä vuosittain.
Holappa huomautti, että Suomen hallituksen suunnittelema kansallinen velkajarru eroaa EU:n finanssipolitiikan säännöstöstä kahdella hyvin olennaisella tavalla.
– Ensinnäkin kansalliseksi velkajarruksi asetetaan EU-lainsäädännön 60 prosentin sijaan 40 prosentin tavoitetaso. Toiseksi velan vähentämisen minimivauhti on hallituksen esityksessä selvästi tiukempi kuin EU:n finanssipolitiikan säännöissä, sillä rajaksi ollaan asettamassa yhden prosenttiyksikön vuosittaista alenemaa.
Kokemusten perusteella voidaan Holapan mukaan todeta, että Suomen velkasuhde pienenee vain talouden kasvaessa. Suomen BKT:n kehitys on ollut huomattavasti heikompaa kuin esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa. Suomen talous ei kasva ja kun talous ei kasva, julkinen velka kasvaa. Nyt tehdyt sopeutukset vähentävät talouskasvua ja vaikuttavat myös yksityiseen kulutukseen.
– Hallituksen tekemät leikkaukset ja veronkiristykset on tehty täysin väärään aikaan. Orpon hallituksen tekemät sopeutusleikkaukset ovat pelkästään pahentaneet velkasuhdetta ja synnyttäneet itseään ruokkivan negatiivisen kierteen.
Teksti Annakati Mattila
Kuva Hannu Ohvo