Suomen Wanhat Toverit ry oli kutsunut koolle toveripäivät Työväen Akatemian tiloihin Kauniaisiin elokuun ensimmäisenä päivänä 2025. Kauniina kesäpäivänä saapui yli 120 wanhaa toveria eri puolilta Suomea viime vuonna 100-vuotispäiväänsä juhlineen kansanopinahjon jugend-tiloihin. Senpä tähden toveripäivien ohjelmassa painottui historia monellakin tapaa.
Ohjelma koostui Suomen Wanhojen Tovereiden hyvien yhteistyökumppaneiden esitelmistä jotka pureutuivat historiaan, sivistykseen, koulutukseen ja arkipäivään.
Toveripäivät avasi SWT:n puheenjohtaja Reijo Päivärinta, joka oli laatinut avaussanansa runon mittaan, koska halusi täyttää osanottajien toivetta korostaa kulttuurin ja historian merkitystä.
T Ä Ä L L Ä P O H J A N T Ä H D E N A L L A (avausruno on erillisessä artikkelissa etusivulla)
Per Aspera Ad Astra
Kiitoksia
Seuraavana oli ohjelmassa Työväen Akatemian rehtorin Airi Palosaaren katsaus TA:n 100 vuoden historiaan ja hienoon panokseen korkean koulutuksen tarjoamiseen sosiaalisesta taustasta riippumatta. Sivistys, kriittisyys ja aktiivinen kansalaisuus ovat edelleen ajankohtaista.
Alustuksessaan Palosaari kertoi Työväen Akatemia –kansanopiston alkuvaiheista: taustalla oli sisällissota 1918, työväen suuri koulutustarve, mallia haettiin Englannista ja Ruotsista. Pohdittiin myös tuleeko puolue- vai korkeakoulu. Kampuksen syntyminen on oma tarinansa. Opetus alkoi heti 1924. Ensimmäisenä vuonna 39 oppilasta. Alkuvaiheen opiskelijoissa oli työelämästä tulleita, lahjakkaita yksilöitä, mutta naisia oli vähän mutta se korjaantui sota-aikana. Oli myös paljon entisiä punakaartilaisia ja joukossa oli myös kommunisteja.
Kun tultiin 50-luvulle niin opiskelijamäärät kasvoivat, tuli uusia lahjoittajia ja koulutus oli ideologisempaa. Syntyi myös kaksivuotinen linja. Opiskelijat nuortuivat ja oppikoulun käyneiden määrä lisääntyi merkittävästi.
Rehtori Kari Kinnunen oli peräti 40 v jolloin hänen ensimmäisenä 20 v kautena TA:n asema vakiintui ja toisena 20 v kautena TA otti harppauksia korkeakoulumaailmaan, kansainvälisyys sai muotonsa, kampus sai 3 uutta rakennusta ja HUMAK syntyi 90-luvulla.
Tänään TA on yliopiston perusopetusta antava kansanopisto jonka opiskelijoiden keski-ikä on 22 v. He ovat työttömiä, osa-aikaisia, aikuisopiskelijoita ja toisen asteen päättäneitä.
Työväenliikkeen opistojen joukossa on Aktiivi-instituutti, JHL-opisto, Kiljavan opisto, Murikka-opisto ja Työväen Akatemia. Näistä vain kahdella viimeksi mainituilla on oma kampus. Niillä on myös eniten opiskelijaviikkoja. TA on suurin avointa korkekouluopetusta antava opisto.
Seuraavana oli vuorossa Osuuskunta Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro. Tradeka on SWT:n yksi aktiivisimmista yhteistyökumppaneista. Puron esitelmän teemana oli ”Edistysmielinen osuustoimintaliike tänään”.
Tradekan strategiet omistuskategoriat ovat tänään 1) Omista ja kehitä, 2) Sijoita ja turvaa, 3) Luo uutta ja 4) Malta ja toteuta. Näistä muodostuu merkityksellinen omistajuus.
Vastuullinen ja kestävä Tradeka 1) Sen omistamien yritysten toiminta on kestävää ympäristön, ihmisten ja hyvän hallinnon näkökulmasta. 2) Tradeka täyttää kestävän yritystoiminnan sääntelyssä asetetut vaatimukset niin ajallisesti kuin sisällöllisesti etupainotteisesti. 3)Tradekan omistamat yritykset ovat toimialojensa vastuullisimpia.
Alustuksen pohjalta syntyi hyvin vilkas keskustelu.
Kolmantena yhteistyökumppanina esiintyi Kansan Sivistysrahaston toimitusjohtaja Ulla Vuolanne. KSR on myös hyvin merkitävä SWT yheistyökumppani. Ulla Vuolanne antoi ajankohtaiskatsauksen KSR:n nykyiseen kehitysvaiheeseen.
Kansan Sivistysrahaston tarkoituksena on tukea maamme työväen ja työväenliikkeen sivistyksellisiä pyrkimyksiä. Tarkoituksen toteuttamiseksi säätiö tukee apurahoin ja tunnustuspalkinnoin yhteiskunnallisesti suuntautunutta tutkimusta, opiskelua, harrastus- ja kulttuuritoimintaa sekä sivistystyötä.
Kansan Sivistysrahasto on yksityinen säätiö, joka toimii läheisessä yhteistyössä ammattiliittojen ja työväenjärjestöjen kanssa. Säätiö on perustettu 1955 ja merkitty säätiörekisteriin vuoden 1956 alussa. Säätiön pääomat ovat noin 20 000 000 euroa.
Säätiö jakaa hakemuksesta apurahoja tieteen ja taiteen tekijöille, opiskelijoille, harrastajille, järjestöille ja työryhmille. Apurahojen kokonaismäärä vuosittain on 400 000 – 500 000 euroa. Apurahoja jakavia rahastoja on yli 100. Keskimäärin apurahat ovat 1 500 euron suuruisia.
Säätiö jakaa apurahojen lisäksi myös tunnustuspalkintoja. Palkintojen myöntämisellä haluamme jakaa tunnustusta kulttuuri- ja sivistystyön tekijöille, jotka julkisuudessa tai pinnan alla tekemällään työllä ovat edistäneet säätiön arvostamia päämääriä. Palkintoja jakavia rahastoja on yli 10.
Suomen Wanhojen Tovereiden rahaston tarkoituksena on Kansan Sivistysrahaston sivistyksellisten pyrkimysten hengessä tukea apurahoin, stipendein ja palkinnoin työväenliikkeen historia- ja perinnetutkimusta sekä sosialidemokraattisen liikkeen sivistys-, valistus- ja kulttuuritoimintaa.
Teksti ja kuvat: Hannu Ohvo