Toimittaja ja tietokirjailija Antti Blåfield jakoi kattavan tietopaketin Puolasta alustaessaan Helsingin Vanhojen Tovereiden huhtikuun lounastapaamisessa. Hän aloitti maan historiasta yli tuhannen vuoden takaa.
– Tulevana pitkäperjantaina tasan 1000 vuotta sitten kruunattiin Puolan ensimmäinen kuningas Boleslaw Urhea. Moskova mainittiin historiallisissa asiakirjoissa vasta 122 vuotta myöhemmin, Turku 204 vuotta myöhemmin. Puola on siis yksi Euroopan perusvaltioista, Blåfield valisti kuulijoitaan.
Lähemmäksi nykyaikaa tultaessa alustaja muistutti sekä Puolan että Suomen kuuluneen runsaan sadan vuoden ajan Venäjän imperiumiin. Suomessa alettiin rakentaa omaa hallinnollista järjestelmää, mutta itsenäisyytensä menettäneessä Puolassa oli vaikea tyytyä itsehallinnolliseen asemaan.
Blåfieldin mielestä on kiinnostavaa tarkastella juuri Puolaa ja Suomea, jotka kulkivat samaa tietä, mutta kokivat eri kohtalot.
– Suomi itsenäistyi Saksan tuella, Puola saavutti uudelleen itsenäisyyden, kun Saksa antautui. Suomi ajautui heti katkeraan sisällissotaan, jonka Puola vältti, mutta vajosi sitten kuitenkin sisäpoliittiseen kriisiin ja lopulta autoritääriseen hallintoon, Blåfield totesi.
Solidaarisuus-liikkeen nousu on merkittävä osa Puolan lähihistoriaa. Liikkeen lipun alle kokoontuivat kaikki kommunismin vastustajat: työläiset, älymystö, kirkko, ihmiset liberaaleista konservatiiveihin.
– Sillä voimalla Puolassa kaadettiin kommunistihallinto väkivallattomasti, ensimmäisenä Euroopassa. Kesäkuun 4. päivä 1989 pidetyissä parlamenttivaaleissa Solidaarisuuden ehdokkaat saivat yhtä lukuunottamatta kaikki paikat, Blåfield sanoi.
Puolalaista kansalaisyhteiskuntaa hän pitää itsenäisempää ja vahvempana kuin Suomen vastaavaa.
– Se osaa organisoitua ruohonjuuritasolta tehokkaasti ja tarvittaessa nopeasti. Se näkyi muun muassa silloin, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Hetkessä puolalainen kansalaisyhteiskunta järjestäytyi ottamaan vastaan Puolaan ja Puolan läpi tulleet miljoonat naiset ja lapset, alustaja kertoi.
Alustuksen jälkeen virinneessä keskustelussa nousivat esiin muassa piakkoin pidettävät maan presidentinvaalit, puolalaisten uskonnollisuus sekä Puolan ja USA:n suhde.
– Puolalla on usein olleet viholliset lähellä ja ystävät kaukana. Side on ollut vahva Yhdysvaltoihin, mutta nyt kun Donald Trump ymmärtää Venäjää, puolalaiset ovat jakautuneet, Blåfield tiivisti.
Näyttää siltä, että maailmanpoliittisella tilanteella tulee olemaan vaikutusta Puolan tuleviin presidentinvaaleihin.
teksti Harri Järvinen
kuva Hannu Ohvo