Disinformaatio ei ole vain tämän ajan vitsaus, vaan harhaanjohtavaa ja valheellista tietoa on levitetty kautta historian. Usein disinformaation lisääntyminen on liittynyt viestintäympäristön muutoksiin. 1920-1930 -luvulla sitä vauhditti radion ja äänielokuvien yleistyminen, 2000-luvulla taas sosiaalisen median räjähdysmäinen kasvu. Näin totesi Ulkoministeriön ihmisoikeus- ja demokratiasuurlähettilään tehtävistä pari vuotta sitten eläköitynyt Rauno Merisaari puhuessaan maanantaina 7.4. Pääkaupungin Wanhojen Tovereiden kokouksessa.
– Ihmiset eivät ehkä ymmärrä, kuinka disinformaatio toimii ja kuinka vaarallista se voi olla. Suomi on kuitenkin pärjännyt hyvin kansainvälisessä vertailussa, jolla mitataan kykyä torjua disinformaatiota.
– Mitä vahvempi demokratia on, sitä vähemmän disinformaatiolla pystytään vaikuttamaan ihmisten mieliin. Silti tutkitusti on todettu, että faktoilla on selvästi vähemmän vaikutusta ihmisten mielipiteisiin kuin tunteilla, Merisaari sanoi.
Hänen mukaansa Suomen menestyksen takana on ollut vankka luottamus demokraattisiin instituutioihin ja julkiseen viestintään sekä hyvä koulutus. Sen vuoksi Merisaari näki Yleisradion aseman heikentämiseen kohdistuvat pyrkimykset erittäin vaarallisina demokratian kannalta.
Maailmalta löytyy lukuisia esimerkkejä siitä, miten disinformaation avulla hyökätään demokraattista yhteiskuntaa vastaan. Merisaari palautti mieliin parin vuoden takaiset tapahtumat, jolloin Venäjä kävi valeuutisten voimalla Ranskan kimppuun. Suomalainen mediakin levitti innolla uutista, jonka mukaan luteet piinasivat erityisesti Pariisia, joka valmistautui toimimaan vuoden 2024 kesäolympialaisten isäntänä.
– Syksyllä 2023 suljettiin kouluja ja Ranskan hallitus piti hätäkokouksia hallitsemattomaksi luonnehditun ludeongelman vuoksi. Syöpäläisten väitettiin levinneen jopa metroon ja juniin, Merisaari kertoi.
Ludepaniikki sai alkunsa selvityksestä, jonka mukaan 11 prosentissa ranskalaiskoteja oli ollut luteita 2017-2022. Siitä kertovan jutun jälkeen somessa alettiin julkaista tietoja julkisista ludehavainnoista. Sittemmin on käynyt ilmi, että ne olivat valeuutisia, joiden takana oli Venäjä. Se alkoi levittää disinformaatiota ranskalaisten uutissivustojen näköisiksi kopioiduilla valesivustoilla ja Kremliin kytköksissä olevilla sosiaalisen median tileillä. Niillä syytettiin ludeongelmista Ukrainan pakolaisia. Valeuutisten tavoitteena oli aiheuttaa epävakautta yhteiskunnassa ja heikentää ranskalaisten tukea Ukrainalle.
EU säätelee sosiaalisen median toimintaa runsas vuosi sitten voimaan tulleella digipalvelusäädöksellä. Se koskee niin yksittäisiä käyttäjiä, yrityksiä kuin palvelualustojakin. Myös Metan omistaja Mark Zuckerberg oli aiemmin sitä mieltä, että sosiaalisen median yritykset kaipaavat säätelyä.
– Tammikuussa tuulen suunta kuitenkin Trumpin valtaantulon myötä kääntyi ja nyt Zuckenberg sanoo säätelyn rajoittavan sananvapautta ja faktantarkastuksen olevan sensuuria, Rauno Merisaari totesi ja vaati, että EU:n päättäjät pysyvät tiukkoina faktantarkastuksen suhteen ja puolustavat demokratiaa kaikin keinoin.
Teksti Annakati Mattila
Kuva Hannu Ohvo