Presidentti Mauno Koivistosta tieteellistä historiatutkimusta kirjoittava professori Tapio Bergholm esitteli Suomen Wanhojen Tovereiden tilaisuudessa Valkeakoskella kirjaansa ”Kova Koivisto”. Hän aloitti entisestä presidentistä kirjoittamisen vuonna 2018 Koiviston kuoltua. Ensi kerran tutkija tapasi Koiviston 1990-luvun alussa.
Bergholmin mukaan henkilöhistoriaa on huomattavasti vaikeampi kirjoittaa kuin järjestöhistoriaa, josta Bergholmilla on myös vankka kokemus. Järjestöillä kun on selkeä tavoite toiminnalleen, jota henkilöillä ei ainakaan yhtä selvästi ole.
Mutta miksi ”kova” Koivisto? Bergholm kertoi yhden esimerkin. Kun keskusta halusi kaataa hallituksen maatalouspolitiikkaan liittyen, Koivisto ei ollut yhtään huolissaan. Totesi vain hankkeen kuuluvan vuodenaikaan. Ja hallitus pysyi koossa, ei vähiten maa- ja metsätalousministerinä toimineen Martti Miettusen tuella.
Yllättävänä löytönään Bergholm pitää sitä, että presidentti Urho Kekkonen ihastui Koiviston tapaan tehdä politiikkaa. Eli täysin toisin kuin Kekkosesta kirjoittanut Juhani Suomi. Myöskään Koivisto itse ei tuonut tätä asiaan esille omissa kirjoituksissaan.
Bergholmin mukaan Koiviston kovuus, jopa röyhkeys, itsevarmuus, mutta myös huumorintaju tuli esiin monissa hänen tv-esiintymissään, joista Bergholm näytti muutaman videoklipin. Koiviston tunnettu lausahdus ”ei pidä provosoitua, jos provosoidaan”, Bergholmin mukaan Koivisto hoki sitä lähinnä itselleen.
Teksti: Harri Järvinen
Kuvat: Hannu Ohvo